How many hours of horses is enough

Toinen postaus ja päästään suoraan aiheeseen. Pyydän anteeksi, että poikkean aiheen ohi. Postaus ei tällä kertaa kerro pelkästä hevosen kanssa tekemisestä.

Estellen kanssa on nyt treenattu viime kirjotuksessa juoksutuksen saloja torstaina 7 päivä.

Seuraavan kerran käytiin Emman kanssa tallilla lauantaina 9. päivä. Päivä meni aika paljon muuhun kuin Estellen kanssa puuhamiseen, mutta kyllä ponikin seuraa sai kun käytiin jumppapallon kanssa pelaamassa. Oli olevinaan hirveän pelottava pallo, vaikka todellisuudessa oli hevosilla ollut ennenkin jumppapallo tarhassa. Tavoitteena joskus kunhan ratsastuksia saadaan tehtyä ja opittua enemmän on päästä vaikka poneilla pelaamaan jumppapalloa.

Seuraava kerta tallilla olikin jo heti seuraavana päivänä. Sunnuntai meni mukavasti opetellessa Estellen omistajan poikien kanssa varusteiden osia ja valjastuksia. Kärryt oli toista kertaa tämän vuoden puolella perässä ja tamma meni kuin vanha tekijä. Ajaessa ollaan menty vielä molemmin puolisten taluttajien kanssa, mutta kyydissä istuja kuitenkin ohjaa minne mennään. Ohjasotteita harjoitellaan ennen selästä työskentelyä nyt ohjasajaen tai normaalisti kärryjen kanssa ajamalla.
Kärrien kanssa meni kun vanhalla tekijällä ja vähitellen aletaan lähtemään pihasta vaan yhden mukana matkaajan kanssa ja pyritään tulemaan vaikka ilman tukihenkilöä vieressä takaisinpäin!

Tiistaina mentiin seuraavan kerran käymään Katilta tullessa ja päätettiin lähteä ponin kanssa vähän lenkkeilemään. Katsottiin samalla tulevia kärry ajeluita varten sopivia kääntymispaikkoja kun päästään pidemmälle lähtemään kerta kerralta. Juoksenneltiin tietä pitkin ja käytiin vähän lämmittelemässä ennen juoksutusta pellolla. Siitä ei sen enempää oikeastaan ole sanottavaa, hiljaa hyvä tulee kun harjotellaan tota juoksutusta. Henttisen Katia pyysin käymään joku päivä, niin katsotaan oikein alan ammattilaisen kanssa juoksutusta tamman kanssa läpi. 

Lenkin jälkeen tulinkin sitten kipeäksi ja jouduin olemaan kotona parantamassa itseäni. Näimpä Estellen kanssa työskentelyyn tuli vähän taukoa, mutta palattiin tallille taas maanantaina. Maanantaina otettiin poni satula selässä ensimmäistä kertaa ulkoilemaan ja lähdettiin totuttelemaan selkään nousuun. Roikuttiin jalustimissa, nojailtiin jakkaralta selkään, maattiin selän päällä käynnissä ja lopulta päästiin ilman mitään ongelmia selkään ihan istumaan asti. On se vaan hieno ja viisas nuori, kohta päästään jo vähitellen maastoilemaan selästä kunhan saadaan tehtyä ajamalla ensin lihasta selkään ja muutenkin parannetaan vähän ponin kuntoa ensin.

New start, new horses

Hei vaan ja tervetuloa blogiini.
Osa tänne eksyvistä varmaan entuudesta minut jo tietääkin, mutta onhan sitä tietty kerrottava mistä tää kaikki lähti ja mitä varten tämä uusi blogi on nyt tehty.

Olen siis tänä vuonna 20 vuotta täyttävä nuori naisen alku kouvolasta. Päätin aloittaa hevosaiheisen blogin uuden hevosinnostuksen syttymisen ja uuden elämän suunnan ansiosta.
Olen siis harrastanut ratsastusta niin kauan kun jaksan muistaa, ensimmäiset kuvat minusta hevosenselässä alkaa jo ajasta kun kuljin vielä vaipoissa tutti suussa enkä osannut sanoa sanaakaan.
Ja sen jälkeen minua ei ole alas hevosen selästä saanut. Blogini ja työskentelyni hevosten parissa täällä blogissa pohjautuu siis Klassiseen kouluratsastukseen ja "uutena" aluevahvistuksena tulee nyt Centered Riding (postauksen lopussa linkki sivuille jossa kerrotaan asiasta enemmän). Eli hyvin syventävää ja aika paljon hevosen anatomiaan ja luontaiseen olemiseen liittyvää toimintaa.

Kiinnostuin klassisesta kouluratsastuksesta aloittaessani luokan ohjaajani Mika Malaskan ehdottamana Kati Henttisen Talli Viiskorvalle koulun viimeisen työssäoppimis jakson. Isot kiitokset tästä siis Mikalle ja Katille, ilman teitä en olisi tässä nyt.
Opiskelen tällä hetkellä lisävuodella Harjun Oppimiskeskuksessa ja tarkoitukseni on valmistua nyt ensi kuun loppuun mennessä.
Koulun aikana innostukseni ratsastukseen lopahti totaalisesti ja minusta tuntui, että junnasin aina paikallani asioiden kanssa. Mikään ei sujunut, ratsastustunnille vääntäytyminen oli työn alla. Mikään hevosasioissa ei tuntunut kiinnostavan eikä innostavan. Talli Viiskorvalla aloittaessani toivoin salaa mielessäni, etten joudu ratsastamaan. Osa syy siihen oli myös kohta kolme vuotta takaperin sattunut "tapaturma" ratsastuskoulun hevosen kanssa. Hevonen riepotteli minua melkein koko tunnin maneesissa ja ennen loppuraveja jonka jälkeen näin lyhyesti kerrottuna sai minut jatkamaan lopulta matkaa itsekseni pää edeltä seinään. Menetin luottoni hevosiin ja rupesin pelkäämään suurinta osaa hevosista. Harjussa en edennyt tai pelkäsin.
Mutta miten kävikään. Ensimmäisen viikon jälkeen aloin odottaa joka ikinen päivä, että minkä hevosen selkään tai liinan päähän pääsen ja mitä sinä päivänä pääsenkään oppimaan. Kati sai minut yli pelostani ja rohkaistumaan ihan uudella tavalla taas omaksi poni nuoruus hulluksi itsekseni.

Blogini tulee keskittymään kehitykseeni ratsastuksen saralla, oppimaani teoriaan ja hevosiin joiden kanssa työskentelen. Ratsastus ja muita tekemis kuvia toivon saavani mahdollisimman paljon, mutta kaikki hevosharrastajat ja ammattilaiset varmasti ymmärtää miten hankalaa kuvia on joskus saada.

Pää asiassa blogissani tulee esiintymään Katilla olevat hevoset sen verran mitä kuvia saan, laitan ainakin ennen tai jälkeen ratsastuksen otettuja kuvia sen verran, että näkee minkälaisen olennon kanssa on tullut työskenneltyä. Lisäksi kuvioihin on astumassa mahdollisesti muutamia muitakin hevosia, mutta siitä sitten enemmän kun asiat varmistuu.

Päätähtenä tulee toimimaan tämän hetkinen silmäteräni ja tuleva ylpeyden aiheeni, 3 - vuotias Irish Cob 1. palkinnon kantakirja tamma nimeltään Estelle. Estellen omistaa Tamara Åkerlund ja olen tamman kanssa nyt kolme päivää työskennellyt. Viime syksynä oli ollut kärrit perässä ja on aikasemmin jo juoksuteltu. Myöskin selässä ollut satulaa ja on roikuttu selän päällä. Aivan loistava ja fiksuin nuori mitä oon pitkään aikaan kohdannut. Nyt olisi edessä vähitellen selkään kiipeäminen ja aletaan työskentelemään selästä ja maasta käsin. Ensimmäisellä käynti kerrallani ohjasajettiin taluttajan kanssa, seuraavalla kerralla saatiin jo kärrit perään ja onnistuttiin jopa kääntymään kärrien kanssa oikein mallikkaasti. Viimeisimmällä kerralla juoksuteltiin pellolla ja oltiin kyllä kaikki sen näköisiäkin että oli tullut käytyä pellolla ponin kanssa. Tästä on hyvä jatkaa tarinaa täällä blogissa tammasta ja muista hevosista.

Lisäksi minulle on tulossa yksi opetettava ratsukko ja katsotaan tuoko tulevaisuus tullessaan niitä lisää.

Kuvissa kanssani yhteystyössä hevosta työstämässä on blogi yhteistyötekijäni Emma Hanski.
 Emman blogin löytää TÄSTÄ

Centered Riding teoriassa selitettynä:
KLIKKAA TÄSTÄ

Tervetuloa blogiini lukijaksi, tästä se lähtee!