Pyydän suuresti anteeksi pitkää kirjoitustaukoa. On ollut niin paljon menoa eri suuntiin, etten ole yksinkertaisesti ehtinyt keskittymään hevos jutuista kirjoittamiseen.
Lueskelin tuossa viimeisimmän kirjoituksen läpi ja tajusin miten paljon asiat onkaan jo muuttuneet. Viimeisimmässa kirjoituksessa olen kertonut kuinka ollaan harjoiteltu/kiivetty selkään ensimmäistä kertaa. Siitä ollaankin jo huimasti edetty!
Estellen kanssa mentiin seuraavilla kerroilla jo ratsain pihapiirissä ilman taluttamista ja Emman ollessa meillä vielä käytiin jo ensimmäistä kertaa maastossakin.
Mutta nyt kun palataan tähän päivään mitä kaikkea on ehtinyt tapahtumaan niin ollaan jo ihan eri suunnassa jo. Kärryjen kanssa ollaan otettu jo ensimmäiset ravit hiekkatiellä ja ollaan maastoiltu nyt jonkun verran ratsain niin että mukana on ollut ponien omistaja Mimmillä tai aikaisemmin jokusen kerran oli Emma Mimmin kanssa. Pohje käskyjä ja ohjasotteita osataan jo, liikkeellelähdöt; ravi; peruutukset menee jo helposti ja tosi kevyesti (Paitsi silloin kun ei meinaa maltti riittää ponilla... ) Ja ollaan päästy myös laukkaamaan maastossa muutamat ylämäki pätkät ponin aloitteesta jolloin on riittänyt vaan pieni pyyntö jolla saa luvan lähteä laukalla. Ollaan edistytty huimasti ja ensi kuussa olisikin edessä viikon reissu toiselle tallille poikien leirin ajaksi. Tallilla mm kenttä joten päästään vähän eri tavalla tekemään, vähän irtohyppäämään ja tekemään maastakäsin + treenaamaan juoksutuksia.
Lisäksi pääsen nyt vihdoin paljastamaan ne toisen tallin suunnitelmat mitä minulle oli tulossa, eli Millcreek Ranch, Ursula Turtiainen. Ursulan kanssa alan siis toimimaan yhteistyössä muutaman hevosen kohdalla (ratsukoulutusta, läpiratsastusta etc). Vaihtarina hommista saan käydä kursseilla imemässä tietoa! Viime viikonloppuna oli ensimmäinen kurssi: Centered Riding Open Clinic. Eli siis Centered Riding ohjaajakurssiin valmistaja kurssi. Tavoitteena siis ensi kesänä tulla Centered Riding ohjaajaksi.
Kurssi oli ihan huippu ja ensimmäisenä päivänä sain jo todella paljon tärppejä ja vinkkejä. Voisin sanoa myös, että koin ihmeitä. Tehtävät eivät olleet mitenkään erikoisia vaan keskityttiin siihen asioiden kokemiseen, tuntemiseen ja tämän kautta korjaamiseen. Ja korjaamisella tarkoitan ratsastajan korjaamista. Ratsastimme pallot istuinluiden alla jonka jälkeen istuinluut vaan menivät paikoilleen. Lisäksi avattiin lonkat pyörittelemällä rennoiksi jonka jälkeen koko kroppani vaan sulautui paikoilleen. Lonkkien avaamisessa ja jalkojen oikeaan asentoon ohjaamisessa on kyse siis niin sanotusta "Groundingista" eli maan vetovoiman hyödyntämisestä. Kun saat itsesi oikein satulaan jalkapohjat rehellisesti kohti maata ei ratsastuksessa kuuluisi tulla paikat kipeäksi mm lihaskipuna tms vaan kun istut oikein niin yksinkertaisesti fysiikka ja luonnonlait ovat puolellasi välittömästi. Kun olet kohtisuorassa maahan maan vetovoima vetää sinua tasaisesti kohti maata joka helpottaa ratsastamista ja tasapainoa huomattavasti.
Omalla kohdallani huomattiin jäykkyyttä mm vasempaan kierrokseen kun kääntyessä lähdin aina sukeltamaan vasen olkapää edellä ihan omille teilleni. Lopulta sain kehuja tehtävien jälkeen miten hyvin korjasin heti kun asiasta mainittiin ja miten hyvin huomioin itse virheeni korjatakseni sitä.
Minusta tulee kuulemma vielä kelpo nuorten tekijä ja joudun kyllä olemaan itsestäni ylpeä. Toinen päivä ei mennytkään niin putkeen kun alla oli herkempi hevonen kun mihin olen tottunut, mutta kyllä se siitä. Ei aina voi leijua pilvissä, joskus on tultava käymään alhalla että muistaa miten hyvältä siellä pilvissä olo taas tuntuukaan!
Kiitos ja kumarrus taas täältä suunnalta. Pyrin palailemaan asiaan piakkoin ja suunnitelmissa on ollut vähän aihepostauksen poikasta. Mutta nyt jatkan lepäilyä kun taas kerran olen onnistunu saamaan itseni kipeäksi niin josko pian pääsisi taas palaamaan tallille!
Kurssi oli ihan huippu ja ensimmäisenä päivänä sain jo todella paljon tärppejä ja vinkkejä. Voisin sanoa myös, että koin ihmeitä. Tehtävät eivät olleet mitenkään erikoisia vaan keskityttiin siihen asioiden kokemiseen, tuntemiseen ja tämän kautta korjaamiseen. Ja korjaamisella tarkoitan ratsastajan korjaamista. Ratsastimme pallot istuinluiden alla jonka jälkeen istuinluut vaan menivät paikoilleen. Lisäksi avattiin lonkat pyörittelemällä rennoiksi jonka jälkeen koko kroppani vaan sulautui paikoilleen. Lonkkien avaamisessa ja jalkojen oikeaan asentoon ohjaamisessa on kyse siis niin sanotusta "Groundingista" eli maan vetovoiman hyödyntämisestä. Kun saat itsesi oikein satulaan jalkapohjat rehellisesti kohti maata ei ratsastuksessa kuuluisi tulla paikat kipeäksi mm lihaskipuna tms vaan kun istut oikein niin yksinkertaisesti fysiikka ja luonnonlait ovat puolellasi välittömästi. Kun olet kohtisuorassa maahan maan vetovoima vetää sinua tasaisesti kohti maata joka helpottaa ratsastamista ja tasapainoa huomattavasti.
Omalla kohdallani huomattiin jäykkyyttä mm vasempaan kierrokseen kun kääntyessä lähdin aina sukeltamaan vasen olkapää edellä ihan omille teilleni. Lopulta sain kehuja tehtävien jälkeen miten hyvin korjasin heti kun asiasta mainittiin ja miten hyvin huomioin itse virheeni korjatakseni sitä.
Minusta tulee kuulemma vielä kelpo nuorten tekijä ja joudun kyllä olemaan itsestäni ylpeä. Toinen päivä ei mennytkään niin putkeen kun alla oli herkempi hevonen kun mihin olen tottunut, mutta kyllä se siitä. Ei aina voi leijua pilvissä, joskus on tultava käymään alhalla että muistaa miten hyvältä siellä pilvissä olo taas tuntuukaan!
Kiitos ja kumarrus taas täältä suunnalta. Pyrin palailemaan asiaan piakkoin ja suunnitelmissa on ollut vähän aihepostauksen poikasta. Mutta nyt jatkan lepäilyä kun taas kerran olen onnistunu saamaan itseni kipeäksi niin josko pian pääsisi taas palaamaan tallille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti